Säännöt

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on Automaatio-opiskelijoiden kilta ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 

 

Tarkoitus ja toiminnan laatu 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Metropolia Ammattikorkeakoulussa sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskelevien opiskelijoiden ammattitaitoa, ammattikuntansa tuntemusta sekä henkistä hyvinvointia. 
Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää yhteistyöhenkeä jäsentensä keskuudessa sekä vaalia koulutushaaran kunniakkaita perinteitä. 
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää vierailuja teollisuuteen ja kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan sähkö- ja automaatiotekniikan ajankohtaisista asioista. 
Jäsenkuntansa hyvinvoinnin ja konsensuksen edesauttamiseksi yhdistys järjestää yhteistyössä alan yritysten kanssa rekrytointi-iltoja ja messuvierailuja. 
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:  
– kerätä jäsenmaksuja 
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja 
– omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää- ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita 
– järjestää asianmukaisin luvin keräyksiä, arpajaisia, juhla- sekä huvitilaisuuksia 
– suorittaa pienimuotoista talkootyötä 

 

Jäsenet 

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikan tai Degree Programme in Electronics tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Myös sähkö- ja automaatiotekniikan väylä- ja polkuopintojen opiskelijat Metropolia Ammattikorkeakoulussa voivat liittyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi.  
Yhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan varsinaiseksi jäseneksi kelpoisuuteen hyväksyä myös muita kuin edellä mainittujen tutkinto- tai degree-ohjelmien opiskelijoita. Yhdistyksen kokouksella jäsenkelpoiseksi lisättävän tutkinto- tai degree-ohjelman tulee liittyä läheisesti sähkö-, elektroniikka- tai automaatioalaan.  
Jäsenet hyväksytään hakemuksesta yhdistyksen hallituksen toimesta. 
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kannatusjäsenten määrä ei ole rajattu. Kannatusjäsenet hyväksytään yhdistyksen hallituksen toimesta. 
Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee yhdistyksen hallitus. Kunniajäsenyyden hyväksyy yhdistyskokous. 
 

Jäsenoikeudet 

Kaikki yhdistyksen jäsenluetteloon merkityt jäsenet säilyvät yhdistyksen jäseninä, sääntömuutoksista huolimatta. 

 

Jäsenen eroaminen ja erottaminen 

Varsinaisella jäsenellä, kannatus- tai kunniajäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 
Hallitus voi erottaa jäsenen, kannatus- tai kunniajäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

 

Liittymis- ja jäsenmaksu 

Yhdistyksellä on oikeus määrätä varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten suoritettavaksi jäsenmaksu. Jäsenmaksujen suuruus päätetään lukuvuodeksi kerrallaan yhdistyksen kevätkokouksessa. Varsinaisen- ja kannatusjäsenen jäsenmaksut voivat olla keskenään erisuuruisia. Opiskelijayhdistyksen hallitus päättää jäsenmaksun kantamistavasta ja -ajasta. Opiskelijayhdistyksen hallitus päättää miten ja minkä suuruisena maksettu jäsenmaksu palautetaan. Yhdistyksellä ei ole oikeutta määrätä kunniajäsenille suoritettavaksi jäsenmaksua. 

 

Hallitus 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja, ja 3-11 muuta varsinaista jäsentä. Lisäksi valitaan 0-5 varajäsentä. 
Hallitus valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.  
Mikäli hallituspaikkaan asettuu ehdolle useampi ehdokas kuin paikkoja on määrällisesti, vaali toimitetaan suhteellisena vaalina ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen ja valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen toimintakausi on yksi kalenterivuosi alkaen syyskokouksen jälkeisestä tammikuun 1. päivästä. 
Hallituksen jäsenen halutessa erota tehtävistään, tulee hänen ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti. Ero astuu voimaan heti ilmoituksesta ja eroaminen todetaan seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Mikäli hallituksen varsinainen jäsen eroaa tehtävistään kesken hallituskauden, ensisijaisesti hallituksen varajäsenistä valitaan uusi hallituksen varsinainen jäsen, jonka hallitus katsoo hallituspaikkaan sopivimmaksi. Mikäli hallituksen varajäsenistä ei löydy sopivaa henkilöä tehtävään, noudatetaan hallituksen jäsenten valintamenettelyä. 
Kun varajäsen siirtyy varsinaiseksi hallituksen jäseneksi, voi yhdistyksen jäsen ilmoittautua ehdolle varajäseneksi, mikäli varajäsenistö on pienempi kuin yhdistyksen kokouksessa päätetty.  
Ehdolle asettautuneista henkilöistä hallituksen varajäseneksi valitaan jäsenäänestyksessä eniten ääniä saanut ehdokas. Äänien tasatilanteessa valinta ratkaistaan arvalla. Varajäsenen valitsemiseksi tulee järjestää yhdistyksen ylimääräinen kokous. 
Hallituksen jäsenen on osallistuttava vähintään joka toiseen järjestettävään kokoukseen. Poissaolosta tulee ilmoittaa hallituksen valitsemalla tavalla satunnaisten poissaolojen osalta.  
Jos jäsen ei kuitenkaan pääse osallistumaan riittävästi kokouksiin, voi hän puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle perustella poissaolonsa, ja taata jäsenyytensä jatkuvuuden yhdistyksen hallituksessa. 
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljäsosa (1/4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

 

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 

 

Tilikausi ja tilintarkastus 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 

 

Yhdistyksen kokoukset 

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. 
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. 
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämiseksi on esitetty hallitukselle. 
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

 

Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Kokous tulee tuoda tiedoksi jäsenille kokouskutsulla, joka on yhdistyksen tiedotuskanavalla. 

 

Kevät- ja syyskokous 

Yhdistyksen kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

 

Kevätkokouksessa: 

  • Kokouksen avaus 
  • Valitaan kokoukseen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
  • Hyväksytään kokouksen työjärjestys 
  • Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 
  • Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 
  • Päätetään varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksuista tulevalle lukuvuodelle 
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 

Syyskokouksessa: 

  • Kokouksen avaus 
  • Valitaan kokoukseen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
  • Hyväksytään kokouksen työjärjestys 
  • Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 
  • Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 
  • Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat 
  • Muut mahdolliset kokouskutsussa mainitut asiat 
  • Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 
  • Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen 
  • Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistys voidaan purkaa kahden peräkkäisen yhdistyksen kokouksen hyväksynnällä, jos äänienemmistö (3/4) täyttyy. 
  • Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. 
  • Yhdistyksen purkautuessa käytetään varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 

 

 

Kiltanauha- ja pinssiohjesääntö 

 

Kiltanauha 

Kiltanauhan leveys on 30 mm ja sen värit ovat ulkoreunasta sisäänpäin katsottun oranssi, musta, oranssi ja hopea. 
Oikeus Automaatio-opiskelijoiden killan kiltanauhan kantamiseen on nykyisillä ja entisillä AOK:n hallituksen jäsenillä, yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä ja kunniajäsenillä, sekä yhdistyksen hallituksen nimittämillä henkilöillä.  Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään nauhankanto-oikeus. 
 
Kiltanauhaa on suotavaa käyttää arvokkaissa tilaisuuksissa, kuten vuosijuhlilla. Kiltanauhaa voi käyttää yhdessä muiden yhdistysten nauhojen kanssa, kuitenkin siten, että AOK ry:tä edustaessa kyseinen nauha on ylimpänä. Mikäli käytetään useampia nauhoja, niiden määrän ei ole suotavaa ylittää kolmea. 

 

Juhlapuku/housupuku 

Kiltanauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle kyljelle. Tummassa puvussa nauha kulkee liivin alla ja solmion päältä. Vaihtoehtoisesti kiltanauhasta voi taittaa ruusukkeen tai lyhyen pätkän takin kaulukseen arkisempia edustustilanteita varten. Kiltanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa. 

Mekot 

Kiltanauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle kyljelle, tai nauhasta taitellun ruusukkeen voi kiinnittää puvun vasempaan miehustaan, sydämen yläpuolelle. Kiltanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa. 

Ruusuke 

Ruusukkeen kokonaisleveyden tulee olla noin 80 mm. Ruusuke muodostuu kahdesta tai kolmesta taitoksesta, joista päällimmäinen on noin 10 mm lyhyempi kuin alempi. Taittelun jälkeen nauha käännetään 90 astetta alas ja kierretään taitosten ympäri. Taakse jäänyt pää kannattaa polttaa tai ommella kiinni purkautumisen estämiseksi. Nitoja, neula ja lanka ovat hyviä apuvälineitä ruusukkeen tekemisessä. Ruusukkeen taakse voi ommella hakaneulan, jonka avulla ruusukkeen saa kiinni pukuun. 

Pinssi 

Pinssi esittää killan virallista logoa ja on väritykseltään joko kupari, hopea tai kulta. Pinssin halkaisija on 25 mm. Pinssi tulee kiinnittää keskelle kiltanauhaa tai ruusuketta. Pinssin voi kiinnittää myös puvun vasempaan rinnukseen tai kaulukseen. 
 
Kuparisen pinssin kanto-oikeus on jokaisella killan nykyisellä ja entisellä varsinaisella jäsenellä. Hopeisen pinssin kanto-oikeus on nykyisillä ja entisillä AOK:n hallituksen jäsenillä. Kultaisen pinssin kanto-oikeus on killan kunniajäsenillä. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään pinssinkanto-oikeus. 
 
Killan pinssejä tulee kantaa vain yhtä kerrallaan, aina arvokkainta.  

 

Liitteet 

  
Kuva 1. Kiltanauharuusukkeen kantotapa. 

 


Kuva 2. Kiltanauhan kantotapa tumman puvun kanssa. 


Kuva 3. Kiltanauhan kantotapa tumman puvun ja liivin kanssa.