Säännöt
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Automaatio-opiskelijoiden kilta ry. Yhdistyksen
kotipaikka on Vantaa.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Metropolia Ammattikorkeakoulussa
sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskelevien opiskelijoiden
ammattitaitoa, ammattikuntansa tuntemusta sekä henkistä
hyvinvointia.
Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää
yhteistyöhenkeä jäsentensä keskuudessa sekä vaalia koulutushaaran
kunniakkaita perinteitä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää vierailuja
teollisuuteen ja kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan sähkö- ja
automaatiotekniikan ajankohtaisista asioista.
Jäsenkuntansa hyvinvoinnin ja konsensuksen edesauttamiseksi yhdistys järjestää
yhteistyössä alan yritysten kanssa rekrytointi-iltoja ja
messuvierailuja.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää- ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita
järjestää asianmukaisin luvin keräyksiä, arpajaisia, juhla- sekä huvitilaisuuksia
suorittaa pienimuotoista talkootyötä
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikan
tai Degree Programme in Electronics tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Myös sähkö- ja automaatiotekniikan väylä- ja polkuopintojen opiskelijat
Metropolia Ammattikorkeakoulussa voivat liittyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi.
Yhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan varsinaiseksi jäseneksi kelpoisuuteen
hyväksyä myös muita kuin edellä mainittujen tutkinto- tai degree-ohjelmien opiskelijoita.
Yhdistyksen kokouksella jäsenkelpoiseksi lisättävän tutkinto- tai degree-ohjelman tulee liittyä
läheisesti sähkö-, elektroniikka- tai automaatioalaan.
Jäsenet hyväksytään hakemuksesta yhdistyksen hallituksen toimesta.
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö,
oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kannatusjäsenten määrä ei ole rajattu.
Kannatusjäsenet hyväksytään yhdistyksen hallituksen toimesta.
Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisesti ansioitunut
yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.
Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee yhdistyksen hallitus.
Kunniajäsenyyden hyväksyy yhdistyskokous.
Jäsenoikeudet
Kaikki yhdistyksen jäsenluetteloon merkityt jäsenet säilyvät
yhdistyksen jäseninä, sääntömuutoksista huolimatta.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Varsinaisella jäsenellä, kannatus- tai kunniajäsenellä on oikeus
erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle
tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen
kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen, kannatus- tai kunniajäsenen
yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet,
joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on
menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka
yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kunniajäseniltä ei peritä liittymis- eikä
jäsenmaksua. Kannatusjäseniltä perittävän liittymis- ja jäsenmaksun
suuruuden päättää hallitus vuosittain.
Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa
valittu puheenjohtaja, ja 3-11 muuta varsinaista jäsentä. Lisäksi
valitaan 0-5 varajäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt.
Mikäli hallituspaikkaan asettuu ehdolle useampi ehdokas kuin
paikkoja on määrällisesti, käytetään vaalitapana suoraa vaalitapaa.
Hallituksen toimintakausi on yksi kalenterivuosi alkaen
syyskokouksen jälkeisestä tammikuun 1. päivästä.
Mikäli hallituksen varsinainen jäsen eroaa tehtävistään kesken
hallituskauden, hallituksen varajäsenistä valitaan uusi hallituksen
varsinainen jäsen, jonka hallitus katsoo hallituspaikkaan
sopivimmaksi.
Kun varajäsen siirtyy varsinaiseksi hallituksen
jäseneksi, voi yhdistyksen jäsen ilmoittautua ehdolle varajäseneksi,
mikäli varajäsenistö on pienempi kuin yhdistyksen kokouksessa
päätetty.
Ehdolle asettautuneista henkilöistä hallituksen
varajäseneksi valitaan jäsenäänestyksessä eniten ääniä saanut
ehdokas.
Äänien tasatilanteessa valinta ratkaistaan arvalla.
Varajäsenen valitsemiseksi tulee järjestää yhdistyksen ylimääräinen
kokous.
Hallituksen jäsenen on osallistuttava vähintään joka toiseen
järjestettävään kokoukseen.
Poissaolosta tulee ilmoittaa hallituksen
valitsemalla tavalla satunnaisten poissaolojen osalta.
Jos jäsen ei kuitenkaan pääse osallistumaan riittävästi kokouksiin, voi hän
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle perustella poissaolonsa,
ja taata jäsenyytensä hallituksessa jatkolle.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään neljäsosa (1/4) hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen
kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä tammi-toukokuussa.
Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä syys-joulukuussa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai
yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää
tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämiseksi on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä sekä
kunniajäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty,
se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.
Kokous tulee tuoda tiedoksi jäsenille kokouskutsulla joka on yhdistyksen tiedotuskanavalla.
Kevät- ja syyskokous
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
Kevätkokouksessa:
– kokouksen avaus
– valitaan kokoukseen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
– todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– hyväksytään kokouksen työjärjestys
– esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien
lausunto
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
– käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Syyskokouksessa:
– kokouksen avaus
– valitaan kokoukseen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
– todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
– hyväksytään kokouksen työjärjestys
– vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
– valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille
varatoiminnantarkastajat
– muut mahdolliset kokouskutsussa mainitut asiat
– Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
kokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
– Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
– Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistys voidaan purkaa kahden
peräkkäisen yhdistyksen kokouksen hyväksynnällä,jos äänienemmistö
(3/4) täyttyy.
– Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen
purkamisesta.
– Yhdistyksen purkautuessa käytetään varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
Kiltanauha- ja pinssiohjesääntö
Kiltanauha
Kiltanauhan leveys on 30 mm ja sen värit ovat ulkoreunasta sisäänpäin katsottun oranssi, musta, oranssi ja hopea.
Oikeus Automaatio-opiskelijoiden killan kiltanauhan kantamiseen on nykyisillä ja entisillä AOK:n hallituksen jäsenillä, yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä ja kunniajäsenillä, sekä yhdistyksen hallituksen nimittämillä henkilöillä. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään nauhankanto-oikeus.
Kiltanauhaa on suotavaa käyttää arvokkaissa tilaisuuksissa, kuten vuosijuhlilla. Kiltanauhaa voi käyttää yhdessä muiden yhdistysten nauhojen kanssa, kuitenkin siten, että AOK ry:tä edustaessa kyseinen nauha on ylimpänä. Mikäli käytetään useampia nauhoja, niiden määrän ei ole suotavaa ylittää kolmea.
Juhlapuku/housupuku
Kiltanauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle kyljelle. Tummassa puvussa nauha kulkee liivin alla ja solmion päältä. Vaihtoehtoisesti kiltanauhasta voi taittaa ruusukkeen tai lyhyen pätkän takin kaulukseen arkisempia edustustilanteita varten. Kiltanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
Mekot
Kiltanauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle kyljelle, tai nauhasta taitellun ruusukkeen voi kiinnittää puvun vasempaan miehustaan, sydämen yläpuolelle. Kiltanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
Ruusuke
Ruusukkeen kokonaisleveyden tulee olla noin 80 mm. Ruusuke muodostuu kahdesta tai kolmesta taitoksesta, joista päällimmäinen on noin 10 mm lyhyempi kuin alempi. Taittelun jälkeen nauha käännetään 90 astetta alas ja kierretään taitosten ympäri. Taakse jäänyt pää kannattaa polttaa tai ommella kiinni purkautumisen estämiseksi. Nitoja, neula ja lanka ovat hyviä apuvälineitä ruusukkeen tekemisessä. Ruusukkeen taakse voi ommella hakaneulan, jonka avulla ruusukkeen saa kiinni pukuun.
Pinssi
Pinssi esittää killan virallista logoa ja on väritykseltään joko kupari, hopea tai kulta. Pinssin halkaisija on 25 mm. Pinssi tulee kiinnittää keskelle kiltanauhaa tai ruusuketta. Pinssin voi kiinnittää myös puvun vasempaan rinnukseen tai kaulukseen.
Kuparisen pinssin kanto-oikeus on jokaisella killan nykyisellä ja entisellä varsinaisella jäsenellä. Hopeisen pinssin kanto-oikeus on nykyisillä ja entisillä AOK:n hallituksen jäsenillä. Kultaisen pinssin kanto-oikeus on killan kunniajäsenillä. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään pinssinkanto-oikeus.
Killan pinssejä tulee kantaa vain yhtä kerrallaan, aina arvokkainta.
Liitteet
Kuva 1. Kiltanauharuusukkeen kantotapa.
Kuva 2. Kiltanauhan kantotapa tumman puvun kanssa.
Kuva 3. Kiltanauhan kantotapa tumman puvun ja liivin kanssa.