Säännöt

1§ Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Automaatio-opiskelijoiden kilta ry ja kotipaikka on Vantaa. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
 

2§ Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Metropolia Ammattikorkeakoulussa sähkö- ja automaatiotekniikkaa opiskelevien opiskelijoiden ammattitaitoa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä vaalia koulutusalansa perinteitä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää esimerkiksi teollisuusvierailuja, keskustelutilaisuuksia, verkostoitumistapahtumia ja yhteistoimintaa alan yritysten kanssa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta, sekä järjestää tapahtumia ja suorittaa tai järjestää talkootyötä lain sallimissa rajoissa.
 

3§ Jäsenet

Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hallitus hallinto-ohjesäännössä määritellyin perustein.
Kunniajäsenet hyväksyy yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä merkkiohjesäännössä määritellyin perustein.
 

4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä ei täytä jäsenyyden ehtoja tai vahingoittaa yhdistystä.
 

5§ Jäsenmaksut

Syyskokous päättää varsinaisten ja kannatusjäsenten jäsenmaksuista lukuvuodeksi kerrallaan. Kunniajäseniltä ei peritä maksua.
 

6§ Hallitus

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja siihen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3–11 varsinaista jäsentä sekä 0–3 varajäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla toimikauden alkaessa yhdistyksen varsinainen jäsen. Hallituksen toimikausi on yksi kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan 1–2 varapuheenjohtajaa, sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet varsinaisista jäsenistä on läsnä. Hallituksen varajäsenet voivat täydentää poissaolevia varsinaisia jäseniä hallinto-ohjesäännössä määritellyssä nousujärjestyksessä. Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen enemmistö, tasatilanteessa puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.
 

7§ Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, ja muut hallituksen määrittämät henkilöt, kaksi yhdessä.
 

8§ Tilikausi ja toiminnantarkastus

Tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja toimintakertomus toimitetaan toiminnantarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien lausunto annetaan viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Tilinpäätös vahvistetaan ja edeltävän toimikauden vastuuvapaudesta päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa. Tarvittaessa edellä mainitut päätökset voidaan siirtää kevätkokouksessa seuraavan yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, kuitenkin niin että ne käsitellään viimeistään syyskokouksessa.
Yhdistyksen syyskokouksessa, tai tarvittaessa ylimääräisessä kokouksessa, valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat seuraavalle toimikaudelle.
 

9§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana helmi–toukokuu. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana syys–joulukuu. Kokoukseen voi hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua etäyhteydellä.
Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat, yhdistyslain 23 §, yhdistyksen sääntömääräisten ja yleisten kokouskäytänteiden lisäksi on tarkennettu hallinto-ohjesäännössä.
Kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta.
 

10§ Päätöksenteko kokouksissa

Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kunniajäsenillä sekä kannatusjäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, ellei ohjesäännöissä toisin mainita. Tasatilanteessa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee, vaaleissa arpa.
 

11§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen edellyttävät 3/4 enemmistöä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava asiasta erikseen.
Purkautuessa yhdistyksen varat käytetään sen tarkoituksen edistämiseen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Hallinto-ohjesäännöt

1§ Jäsenyyden ehdot

1.1 Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija, joka opiskelee:
– Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmassa, – Degree Programme in Electronics -ohjelmassa, – Degree Programme in Smart Automation -ohjelmassa,
– Degree Programme in Robotics Engineering -ohjelmassa
1.2 Varsinaisen jäsenen tulee sitoutua yhdistyksen sääntöihin ja tarkoitukseen.
1.3 Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö, oikeushenkilö tai yhteisö, joka tukee yhdistyksen toimintaa.
 

2§ Jäsenmaksut

2.1 Jäsenmaksujen suuruuden päättää syyskokous hallituksen esityksestä.
2.2 Hallitus määrää maksujen kantotavan (esim. verkkopalvelu, käteinen tapahtumissa).
2.3 Jäsenmaksun palauttamisesta päättää hallitus harkintansa mukaan.
 

3§ Hallituksen toiminta

3.1 Hallitus voi järjestäytyä tarpeen mukaan eri tiimeihin tai vastuualueisiin (esim. tapahtumat, viestintä, yritysyhteistyö).
3.2 Hallituksen jäseniä ja varajäseniä velvoitetaan osallistumaan vähintään joka toiseen hallituksen kokoukseen. Poissaolot ilmoitetaan puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle etukäteen.
3.3 Varajäsenet voivat täydentää poissaolevien hallituksen jäsenten määrää kokouksen päätösvaltaisuuden saavuttamiseksi. Varajäsenten nousujärjestys on roolituksen mukainen. Ensimmäisenä täydentää 1. varajäsen, seuraavana täydentää 2. varajäsen, jne.
3.4 Mikäli jäsen on estynyt osallistumaan pitkittyneesti, hän voi perustella poissaolonsa hallituksen sisäisesti ja pyytää vapaata.
3.5 Hallitus voi käyttää sisäisiä ohjeistuksia, jotka eivät ole osa tätä ohjesääntöä.
 

4§ Hallituksen valintamenettelyt

4.1 Jos puheenjohtajaehdokkaita on enemmän kuin yksi, vaali toteutetaan yksinkertaisella äänienemmistöllä.
4.2 Jos puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokas saanut yli 1/2 äänistä, toteutetaan uusi vaali kahden suosituimman ehdokkaan välillä. Tämän jälkeen mahdollinen tasatilanne ratkaistaan arvalla.
4.3 Jos hallituksen varsinaisen jäsenen paikkaan on enemmän ehdokkaita kuin paikkoja, vaali toteutetaan suhteellisella vaalitavalla yhdistyslain 29 § kohdan 3 mukaisesti.
4.4 Tasatilanteessa valinta ratkaistaan arvalla.
4.5 Jos hallituksen varajäsenpaikkaan on enemmän ehdokkaita kuin paikkoja, vaali toteutetaan suhteellisella vaalitavalla yhdistyslain 29 § kohdan 3 mukaisesti. Vaaleissa valitut varajäsenet jaetaan vaalisijoituksen perusteella rooleihin 1. varajäsen, 2. varajäsen ja 3. varajäsen, päätetyn varajäsenten määrän mukaisesti. Tasatilanteessa rooli ratkaistaan arvalla.
4.6 Jos hallituksen varajäsenpaikkaan on ehdokkaita yhtä paljon, tai vähemmän kuin paikkoja, hallitus päättää 4.5 kohdan mukaisten roolien jakautumisen järjestäytymiskokouksessa.
4.7 Mikäli varajäsenten määrä on pienempi kuin syyskokouksessa toimikaudelle päätetty, hallitus voi tarvittaessa esittää uusien varajäsenten valintaa yhdistyksen kokoukselle.
 

5§ Tiedotus ja kokouskäytännöt

5.1 Yhdistyksen virallinen tiedotuskanava on sen verkkosivusto. Tämän lisäksi yhdistys voi käyttää myös muita tiedotuskanavia (esim. Instagram tai Discord).
5.2 Kokouskutsut julkaistaan tällä kanavalla ja ne sisältävät kokouksen ajan, paikan, asialistan ja liitteet.
 

6§ Kevät- ja syyskokous

Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat, yhdistyslain 23 § ja yleisten kokouskäytänteiden lisäksi.

Merkkiohjesäännöt

1§ Tunnustusten tarkoitus

Yhdistys voi osoittaa kiitollisuuttaan ja arvostustaan jäsenilleen ja sidosryhmilleen myöntämällä erilaisia tunnustuksia. Tunnustusten tavoitteena on palkita henkilöitä, jotka ovat merkittävästi edistäneet yhdistyksen toimintaa, tavoitteita ja yhteisöllisyyttä.
Käytössä ovat seuraavat tunnustukset: – Kunniajäsenyys – Kultainen ansiomerkki – Hopeinen ansiomerkki – Oikeus kantaa kiltanauhaa – Killan pinssit
 

2§ Kunniajäsenyys

Kunniajäsenyys voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen merkittävällä tavalla ja/tai pitkäaikaisesti toiminut yhdistyksen, sen jäsenten tai sen tavoitteiden hyväksi.
Esimerkkejä myöntämisperusteista: – poikkeuksellisen pitkä ja tuloksekas toiminta yhdistyksen luottamustehtävissä, – merkittävä työ yhdistyksen toimintaedellytysten, aseman tai arvostuksen parantamiseksi, – yhdistyksen toiminnan tukeminen tavalla, joka on ollut ratkaiseva sen kehitykselle.
Kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä, ellei yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Tämän vuoksi myöntämisessä tulisi noudattaa erityisen tarkkaa harkintaa.
 

3§ Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki on yhdistyksen korkein varsinainen ansiomerkki ja se voidaan myöntää vain poikkeuksellisen ansioituneelle henkilölle, jonka panos yhdistyksen hyväksi on ollut pitkäkestoista, laaja-alaista ja vaikuttavuudeltaan merkittävää.
Esimerkkejä myöntämisperusteista: – yhdistyksen entisille puheenjohtajille tai pitkäaikaisille vastuuhenkilöille, joiden toiminta on jättänyt pysyvän jäljen yhdistykseen, – toiminta, joka on ratkaisevasti parantanut yhdistyksen toimintaedellytyksiä tai asemaa, – yhteistyötahoille tai vaikuttajille, jotka ovat merkittävästi edistäneet yhdistyksen asemaa, mahdollisuuksia tai toimintaa.
Kultainen ansiomerkki ei ole jatkumo hopeiselle, vaan se myönnetään aina harkiten. Vuotuinen enimmäismäärä: enintään 1 kappale, eikä sitä ole pakko myöntää joka vuosi. Ansiomerkkien kantamisesta noudatetaan ulkoministeriön kunniamerkkiohjetta. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä voidaan evätä ansiomerkin kanto-oikeus.
 

4§ Hopeinen ansiomerkki

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on pitkäjänteisesti ja merkittävästi osallistunut yhdistyksen toimintaan tai tukenut sen tavoitteita.
Esimerkkejä myöntämisperusteista: – usean vuoden aktiivinen toiminta yhdistyksessä, – erityisen merkittävä vapaaehtoistyö tai tapahtumien järjestäminen, – ansioitunut toiminta yhdistyksen hallituksessa, – yhdistyksen tukeminen yhteistyön tai asiantuntijuuden kautta.
Vuotuinen enimmäismäärä: enintään 5 kappaletta. Ansiomerkkien kantamisesta noudatetaan ulkoministeriön kunniamerkkiohjetta. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä voidaan evätä ansiomerkin kanto-oikeus.
 

5§ Kiltanauhaohjesääntö

5.1 Kiltanauhan tarkoitus Kiltanauha on yhdistyksen tunnus ja sen käyttö osoittaa yhteenkuuluvuutta ja arvostusta yhdistystä kohtaan.
5.2 Kiltanauhan värit Kiltanauhan värit ovat ulkoreunasta sisäänpäin oranssi, musta, oranssi ja hopea.
5.3 Oikeus kantaa kiltanauhaa Kaikilla yhdistyksen – hallituksen nykyisillä jäsenillä, – hallituksen entisillä jäsenillä, – yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä, – yhdistyksen kunniajäsenillä on oikeus kantaa kiltanauhaa arvokkaissa yhdistyksen tilaisuuksissa ja muissa asianmukaisissa yhteyksissä. Hallitus voi myöntää oikeuden kantaa kiltanauhaa myös ei-jäsenelle ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksen hyväksi. Tämä myöntö on kevyempi tunnustus kuin hopeinen ansiomerkki. Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään kiltanauhankanto-oikeus.
5.4 Kantotapa Kiltanauhaa kannetaan oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle kyljelle. Tummassa puvussa nauha kulkee liivin alla ja solmion päältä. Frakin / smokin kanssa nauha kulkee liivin alta. Vaihtoehtoisesti kiltanauhasta voi taittaa ruusukkeen tai lyhyen pätkän takin/mekon kaulukseen/rinnukseen edustustilanteita varten. Kiltanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa. AOK ry:tä edustaessa kyseinen nauha on ylimpänä. Mikäli käytetään useampia nauhoja, niiden määrän ei ole suotavaa ylittää kolmea. Mikäli tilanne tai muun edustettavan tahon ohjesääntö sitä edellyttää, voidaan harkinnanvaraisesti edellä mainituista kantotavoista poiketa nauhankantosuunnan tai -puolen osalta. Ruusukkeen kokonaisleveyden tulee olla noin 8 cm. Ruusuke muodostuu kolmesta taitoksesta, joista päällimmäinen on noin 1 cm:n lyhyempi kuin alempi. Taittelun jälkeen nauha käännetään 90 astetta alas ja kierretään taitosten ympäri. Taakse jäänyt pää kannattaa polttaa tai ommella kiinni purkautumisen estämiseksi. Nitoja, neula ja lanka ovat hyviä apuvälineitä ruusukkeen tekemisessä. Ruusukkeen taakse voi ommella hakaneulan, jonka avulla ruusukkeen saa kiinni pukuun.
 

6§ Myöntämismenettely

Kunniajäsenyys myönnetään yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksestä. Ehdotus kunniajäsenyyden myöntämisestä voidaan tehdä hallitukselle kirjallisesti perusteluineen. Hopeinen ja kultainen ansiomerkki myönnetään yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksestä. Ehdotus ansiomerkin myöntämisestä voidaan tehdä hallitukselle kirjallisesti perusteluineen. Kiltanauhankanto-oikeus voidaan myöntää hallituksen päätöksellä. Ehdotus tunnustuksen myöntämisestä voidaan tehdä hallitukselle kirjallisesti perusteluineen.
 

7§ Merkkien luovutusmenettely

Ansiomerkit ja kunniajäsenyydet sekä kunniakirjat pyritään luovuttamaan yhdistyksen juhlatilaisuudessa tai muussa arvokkaassa yhteydessä. Kunniajäsenille luovutetaan kultainen pinssi sekä kunniakirja. Ansiomerkkien saajalle luovutetaan ansiomerkki sekä kunniakirja. Nauhankanto-oikeuden saajalle luovutetaan kiltanauha sekä kunniakirja.
 

8§ Pinssiohjesääntö

Pinssi esittää killan virallista logoa ja on väritykseltään joko kupari, hopea tai kulta. Pinssin halkaisija on 25 mm. Pinssi tulee kiinnittää keskelle kiltanauhaa tai ruusuketta. Pinssin voi kiinnittää myös puvun vasempaan rinnukseen tai kaulukseen. – Kuparisen pinssin kanto-oikeus on jokaisella killan nykyisellä ja entisellä varsinaisella jäsenellä. – Hopeisen pinssin kanto-oikeus on nykyisillä ja entisillä AOK:n hallituksen jäsenillä. – Kultaisen pinssin kanto-oikeus on killan kunniajäsenillä. – Yhdistyksestä erotetuilta jäseniltä evätään pinssinkanto-oikeus. Killan pinssejä tulee kantaa vain yhtä kerrallaan, aina arvokkainta.